Mitä tietämyksenhallinta on käytännössä
Isossa yrityksessä tietämyksenhallinta on oma tehtävänsä ja järjestelmänsä. Pk-yrityksessä se on yleensä muutama arkinen kysymys:
- Mistä uusi työntekijä löytää ohjeet?
- Kuka tietää, miten asia on aiemmin hoidettu?
- Mitä tapahtuu, kun yksi ihminen on poissa kuukauden tai lähtee kokonaan?
- Onko ohje, jonka löydän, vielä voimassa?
Näihin vastaaminen ei vaadi suurta hanketta, mutta se vaatii sovittuja käytäntöjä. Kysymykset jakautuvat kahteen: tieto, joka on jo kirjoitettu ja pitää saada löytymään, ja tieto, jota ei ole kirjoitettu. Ensimmäiseen on valmiita työkaluja. Toinen vaatii eri menetelmän.
Neljä tapaa ja niiden rajat
Jokainen tapa on hyvä jossakin ja pettää jossakin.
| Tapa | Vahvuus | Raja |
|---|---|---|
| Wiki tai intranet | Yhteinen paikka ohjeille, prosesseille ja päätöksille. Muokkaus on yleensä helppoa, ja sivut linkittyvät toisiinsa. | Sisältö syntyy vain, jos joku kirjoittaa, ja vanhenee, jos kukaan ei päivitä. Tyhjä sivu ei auta asiantuntijaa kirjoittamaan. |
| Dokumenttipohjainen tietopankki | Antaa virallisille asiakirjoille, sopimuksille ja versionhallinnalle selkeän paikan. | Hakeminen vaatii hyvää nimeämistä ja rakennetta. Tiedostoja kertyy, ja uusin versio on vaikea tunnistaa. |
| Tekoälyhaku olemassa olevista dokumenteista | Löytää nopeasti sen, mitä on jo kirjoitettu, vaikka haku ei osuisi sanaan. | Löytää vain sen, mikä on dokumenteissa. Huono tai vanha aineisto tuottaa huonoja vastauksia. |
| Haastatteluun perustuva tallennus | Saa talteen sen, mitä ei ole kirjoitettu mihinkään, ja sen asiantuntijan omin sanoin. | Vaatii asiantuntijan aikaa ja halua kertoa. Kortit vanhenevat, jos niitä ei tarkisteta. Ei sovellu laajan, jo kirjoitetun aineiston ylläpitoon. |
Tavat täydentävät toisiaan eivätkä kilpaile. Wiki ja tietopankki säilyttävät kirjoitettua, tekoälyhaku auttaa löytämään sen, ja haastattelu tuottaa sitä, mitä ei vielä ole.
Tekoälyhausta kannattaa tietää kaksi asiaa. Ensinnäkin se on vain niin hyvä kuin aineisto: jos dokumentit ovat vanhoja tai ristiriitaisia, vastauskin on. Toiseksi sen pitää näyttää lähde, jotta lukija voi tarkistaa vastauksen. Haun hyöty riippuu aineistosta, joten vanhentuneet ja ristiriitaiset dokumentit kannattaa siivota ensin.
Miksi hiljainen tieto tarvitsee oman menetelmän
Wiki ja tietopankki olettavat, että tieto on jo ihmisen mielessä sanoina. Hiljaisessa tiedossa näin ei ole: asiantuntija ei aina tiedä, mitä muut eivät tiedä. Siksi kehotus "kirjoita ohjeet wikiin" tuottaa usein yleisiä ohjeita, mutta ei sitä, miksi jokin tehdään poikkeavasti. Mitä hiljainen tieto on ja miksi se katoaa, on selitetty oppaassa Hiljainen tieto.
Haastattelu toimii, koska kysyjä esittää konkreettisen kysymyksen ja tarkentaa vastausta. Samaa ei saa tyhjästä sivusta. Tekoälyhaku ei myöskään ratkaise ongelmaa: se löytää vain sen, mikä on kirjoitettu, joten haastattelun tulos on sille uutta aineistoa.
Milloin yrityswiki riittää
Wiki riittää usein pitkälle. Jos yrityksen työ on toistuvaa ja ohjeistettavaa, jos työntekijöitä on useita samoissa tehtävissä ja jos joku pitää sisällön kunnossa, wiki kattaa suurimman osan tarpeesta. Haastattelua ei tarvita kaikkeen. Sitä tarvitaan siellä, missä osaaja on yksi, työ on vaativaa ja tieto on kertynyt vuosien aikana. Kunnossapito, automaatio ja vanhojen järjestelmien ylläpito ovat tyypillisiä esimerkkejä.
Esimerkki: kuvitteellinen konepaja
Kuvitteellinen esimerkki, ei oikean yrityksen tietoja. Neljänkymmenen hengen konepajalla on wiki, johon on kirjattu työohjeet, laatukäsikirja ja koneiden huolto-ohjeet. Kun vanhin koneistaja jää eläkkeelle, wikistä löytyy kaikki ohjeet. Sieltä ei löydy sitä, miksi yhden koneen tarkkuus on tarkistettava aina aamuvuoron alussa, eikä sitä, mikä asiakas hyväksyy poikkeaman ja mikä ei. Konepaja tekee kolmen avainhenkilön haastattelut lyhyinä keskusteluina vuoden aikana. Wiki säilyy ohjeiden paikkana, ja haastattelujen kortit täydentävät sitä.
Näin menetelmät yhdistetään
Pk-yrityksen ei tarvitse valita yhtä. Käytännöllinen työnjako on tämä:
- Wiki tai tietopankki pitää ohjeet, prosessit ja päätökset. Ne ovat yrityksen virallinen tieto.
- Tekoälyhaku tulee mukaan, kun dokumentteja on niin paljon, ettei niitä löydä muuten.
- Haastattelu kohdistetaan alueisiin, joilla tieto on vain yhden tai kahden ihmisen varassa. Alueet löytyvät osaamiskartoituksella.
Jos haastattelu tehdään vasta lähtöhetkellä, se tulee liian myöhään. Opas lähtöhaastattelusta selittää, miksi osaamisen siirto kannattaa aloittaa kuukausia aiemmin.
Näin yhdistät wikin ja Enarra Memon
Käytännössä työnjako on selvä: wikiin menevät ohjeet ja päätökset, Enarra Memolle haastattelut. Memo ei ole wiki eikä korvaa sellaista, eikä se lue yrityksen omia dokumentteja. Se tekee haastattelusta tietokortteja, ja vain asiantuntijan hyväksymät kortit ovat haettavissa.
Kortteja voi käyttää kahdella tavalla. Voit viedä ne Markdown-tiedostoina wikin lähteeksi ja kirjoittaa niistä wikiin ohjeita. Tai voit pitää ne Memossa ja hakea niitä kysymällä: vastaus tulee vain korteista lähdetietoineen. Sama pätee Memon tekoälyvastauksiin kuin muuhunkin hakuun: ne ovat vain niin hyviä kuin hyväksytyt kortit. Memollakin on rajansa. Sen laatu riippuu asiantuntijan vastauksista, ja kortit pitää tarkistaa, jos tieto muuttuu.
Yleisiä virheitä
- Työkalu ennen tarvetta. Uusi järjestelmä hankitaan ennen kuin tiedetään, mitä tietoa siihen pitäisi tulla.
- Kaikkea yhtä aikaa. Koko yrityksen dokumentointi kuulostaa järkevältä, mutta se kaatuu työmäärään. Aloita kriittisistä alueista.
- Kirjoittaminen lisätyönä. Jos tiedon kirjaaminen on lisätyötä asiantuntijan kiireiden päälle, se jää tekemättä. Lyhyt keskustelu on kevyempi kuin tyhjä sivu.
- Käyttö unohtuu. Tieto, jota kukaan ei löydä, on yhtä hyödytön kuin tieto, jota ei ole.
Käytännöllinen aloituslista
- Valitse yksi paikka kirjoitetulle tiedolle. Wiki, jaettu kansio tai tietopankki kelpaa, kunhan kaikki tietävät, mikä se on.
- Nimeä jokaiselle sivulle ylläpitäjä. Ilman omistajaa sisältö vanhenee.
- Listaa osaamisalueet, joilla on vain yksi osaaja. Aloita niistä, joiden osaaja lähtee tai voi lähteä lähiaikoina.
- Haastattele lyhyesti ja säännöllisesti. Kymmenen minuuttia kerrallaan on realistista kiireiselle asiantuntijalle.
- Pyydä asiantuntijaa hyväksymään kirjattu tieto. Näin se on hänen sanojensa mukaista.
- Tarkista kerran vuodessa, mikä on vanhentunut. Korvaa vanhentunut tieto uudella ja säilytä vanha versiohistoriassa.
Aloita pienestä: yksi alue, yksi asiantuntija, yksi kuukausi. Sen jälkeen näet, mitä haastattelu tuottaa ja mitä wikiin kannattaa lisätä.