Mitä hiljainen tieto on
Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan taitoja, havaintoja ja arvioita, jotka ihminen on oppinut tekemällä. Käsite tulee filosofi Michael Polanyilta, jonka tunnettu lause kuuluu: tiedämme enemmän kuin osaamme kertoa. Japanilaiset tutkijat Ikujiro Nonaka ja Hirotaka Takeuchi veivät ajatuksen organisaatioiden tutkimukseen. Heidän tunnettu mallinsa kuvaa, miten yrityksen osaaminen karttuu, kun hiljainen tieto muutetaan sanoiksi ja jaetaan muiden kanssa.
Arjessa hiljainen tieto näkyy esimerkiksi näin:
- Kunnossapitäjä kuulee, että vaihteisto vinkuu eri tavalla kuin viime viikolla.
- Automaatioinsinööri tietää, mitä muutosta ajossa olevaan järjestelmään ei saa ladata yövuorossa.
- Ostaja tietää, kenelle soittaa, kun toimittaja ei toimita.
- Tuotannon vuoromestari tietää, mitä raaka-aineen erän omituinen haju tarkoittaa.
Mikään näistä ei ole salaista. Tieto vain ei ole missään, mistä muut sen löytäisivät.
Hiljaista tietoa kertyy erityisesti siellä, missä työ on vaativaa ja pitkäikäistä, esimerkiksi kunnossapidossa, automaatiossa, prosessiteollisuudessa, ostoissa ja vanhojen tietojärjestelmien ylläpidossa. Siellä yhden ihmisen poistuminen voi tarkoittaa, että kukaan muu ei enää tiedä, miksi jokin on tehty juuri niin.
Miksi hiljainen tieto katoaa
Hiljainen tieto jää kirjoittamatta kolmesta syystä.
- Asiantuntija ei huomaa tietävänsä. Kun osaaminen on muuttunut rutiiniksi, siitä ei enää tiedä, mikä on muille uutta.
- Kirjoittamiseen ei ole aikaa. Kiireinen asiantuntija hoitaa päivän vikatilanteet, eikä dokumentointi ehdi listalla ensimmäiseksi.
- Tyhjä sivu on vaikea. Kehotus kirjoittaa kaikki, mitä osaat, ei tuota hyvää tekstiä kenellekään.
Siksi hiljainen tieto organisaatiossa tulee näkyviin usein vasta tilanteessa, jossa sitä ei enää ole: asiantuntija on jäänyt eläkkeelle tai vaihtanut työpaikkaa, ja jokin pysähtyy.
Hiljaisen tiedon siirto: menetelmät
Hiljaisen tiedon siirtäminen ei ole yksi tempaus. Käytännössä organisaatiot yhdistävät useampaa menetelmää.
Työssä oppiminen ja työparina oleminen
Uusi työntekijä seuraa kokenutta tekemässä työtä ja kysyy. Tämä on vanhin ja usein paras tapa, koska tieto siirtyy tilanteessa, jossa sitä tarvitaan. Rajoitus on, että se vaatii kahden ihmisen aikaa yhtä aikaa ja siirtää tiedon vain yhdelle ihmiselle.
Tapahtumien läpikäynti
Vian tai poikkeuksen jälkeen käydään läpi, mitä tapahtui, mistä sen huomasi ja mikä auttoi. Menetelmä tuottaa konkreettista tietoa, mutta vain niistä tilanteista, jotka sattuvat kohdalle.
Haastattelu ja tarinat
Asiantuntijaa pyydetään kertomaan todellisista tapauksista: milloin viimeksi tämä meni pieleen, ja mitä teit? Hiljainen tieto tulee esiin helpommin tarinoina kuin yleisinä ohjeina. Hyvä haastattelija kysyy tarkennuksia ja pyytää esimerkkejä. Ongelma on kapasiteetti: haastattelijan aika on rajallista, ja pitkän työuran läpi käyminen vie viikkoja.
Dokumentointi
Ohjeet, kaaviot ja tarkistuslistat ovat tärkeitä, mutta ne tallentavat yleensä sen, mitä tehdään, eivät sitä, miksi ja milloin poiketaan. Dokumentti vanhenee, ellei joku päivitä sitä.
Wiki ja muut tietokannat
Wiki on hyvä paikka löydettävälle tiedolle, mutta se ei kerää tietoa. Sisältö syntyy vain, jos joku kirjoittaa.
Menetelmät eroavat siinä, kuinka paljon ne vaativat aikaa ja kuinka laajalle tieto leviää:
| Menetelmä | Vahvuus | Rajoitus |
|---|---|---|
| Työparina oleminen | Tieto siirtyy tilanteessa | Tieto siirtyy vain yhdelle ihmiselle |
| Tapahtumien läpikäynti | Konkreettinen, tuore tapaus | Kattaa vain tapahtuneet tilanteet |
| Haastattelu | Esiin tulee myös se, mitä kukaan ei osannut pyytää kirjoittamaan | Vie haastattelijan aikaa |
| Dokumentointi | Löydettävissä, jaettavissa | Kirjataan vain se, mitä tiedetään tietävän |
| Wiki | Yhteinen paikka | Sisältö vanhenee, jollei sitä päivitetä |
Vertailu: Tietämyksenhallinta pk-yrityksessä.
Mikä saa siirron toimimaan
Eri menetelmissä toistuvat samat periaatteet:
- Aloita ajoissa. Kuukausi ennen lähtöä ehtii siirtää vain murto-osan osaamisesta. Vuosi ennen lähtöä ehtii paljon enemmän.
- Aloita siitä, mikä on vaarassa. Kaikkea ei voi eikä kannata tallentaa. Valitse osaamisalueet, joissa tieto on yhden ihmisen varassa ja lähtö on lähellä.
- Kysy konkreettisesti. Avoin kysymys ”kerro työstäsi” tuottaa yleisiä vastauksia. Kysymys ”mitä tarkistat ennen kuin lataat muutoksen ajossa olevaan järjestelmään?” tuottaa tietoa.
- Tee pieninä paloina. Kymmenen minuutin keskustelu viikossa on helpompi sovittaa työpäivään kuin kahden päivän työpaja.
- Anna asiantuntijan päättää, mikä tallentuu. Kun hän tarkistaa kirjatun tiedon ja hyväksyy sen, se on luotettavaa, ja hän luottaa prosessiin.
- Tee tieto löydettäväksi. Tieto, jota kukaan ei löydä, ei siirry mihinkään. Sen pitää olla haettavissa tilanteessa, jossa sitä tarvitaan.
Yleisiä virheitä
- Aloitetaan lähtöviikolla. Silloin asiantuntijalla on kiire luovuttaa tehtävänsä, eikä aikaa jää miettimiseen, mitä muut eivät tiedä.
- Tallennetaan kaikki. Valtava sisältömäärä ei ole hyödyllistä, jos siitä ei löydä mitään. Parempi on tallentaa vähemmän ja tarkemmin.
- Unohdetaan hyväksyntä. Haastattelijan tulkinta ei ole asiantuntijan sanoma. Jos asiantuntija ei näe ja tarkista tekstiä, siihen voi jäädä virheitä.
- Jätetään vanhentuminen huomiotta. Osaaminen muuttuu. Vanha tieto pitää pystyä korvaamaan uudella niin, ettei aiempi versio katoa.
Esimerkki: automaatioasiantuntijan osaaminen
Kuvitteellinen esimerkki. Tehtaan prosessiautomaatiosta vastaa asiantuntija, joka on hoitanut hajautettua ohjausjärjestelmää kaksikymmentä vuotta. Dokumentaatio kuvaa, miten järjestelmän pitäisi olla rakennettu. Hän tietää, missä kohdissa se on rakennettu toisin, mitkä väliaikaiset ratkaisut ovat jääneet pysyviksi ja mitä muutosta ei saa ladata ajon aikana. Hänen eläköitymisensä on kahden vuoden päässä.
Hyvä aloitus on jakaa osaaminen osa-alueisiin: järjestelmän rakenne, poikkeamat standardista, muutokset ja lataukset, varmuuskopiot, hälytykset, säätöpiirit, elinkaari ja toimittajat. Jokaisesta osa-alueesta kysytään muutama konkreettinen kysymys. Kymmenen minuutin keskustelu kerrallaan riittää, kun sitä toistetaan viikoittain.
Lisää dokumentoinnin aukoista: Automaation dokumentointi: mitä ohjeista ja piirustuksista puuttuu.
Näin Enarra Memo siirtää hiljaista tietoa
Enarra Memo on verkkopalvelu, joka vie koko ketjun läpi. Esihenkilö kirjaa avainhenkilöt, osaamisalueet ja lähtöpäivät, ja riskitutka näyttää, missä tieto on vaarassa. Tekoäly haastattelee asiantuntijaa noin kymmenen minuuttia kerrallaan alan osaamispaketin kysymysten pohjalta ja tarkentaa yleisiä vastauksia. Vastauksista tehdään tietokortteja, ja asiantuntija hyväksyy, muokkaa tai hylkää ne. Vasta hyväksytty kortti on haettavissa: kuka tahansa työntekijä voi kysyä asiaa ja saada vastauksen suoraan hyväksytyistä korteista lähdetietoineen. Jos vastausta ei löydy, palvelu sanoo sen eikä arvaa.
Enarra Memo mittaa osaamisen katoamisen riskiä, ei ihmisten suoriutumista. Tiedot ovat EU:ssa, ja julkaistut tietokortit voi viedä milloin tahansa Markdown- ja JSON-muodossa.
Seuraavat askeleet
- Listaa osaamisalueet, joissa tieto on yhden ihmisen varassa.
- Selvitä, milloin kyseiset ihmiset arviolta lähtevät.
- Selvitä osaamisalueiden riskit tarkemmin: katso opas osaamiskartoituksesta.
- Pidä lähtöhaastattelu ja osaamisen talteenotto erillään.
- Aloita yhden alueen haastatteluilla ja katso, kuinka paljon tietoa viikossa kertyy.