Mikä lähtöhaastattelu on
Työntekijän lähtöhaastattelu on keskustelu, jonka HR tai esihenkilö käy lähtevän työntekijän kanssa viimeisinä viikkoina. Tyypillisiä kysymyksiä ovat:
- Miksi päätit lähteä?
- Mikä työssä toimi ja mikä ei?
- Miten esihenkilötyö ja työilmapiiri onnistuivat?
- Suosittelisitko työpaikkaa muille?
Tavoite on oppia, miksi ihmiset lähtevät, ja parantaa työnantajakuvaa ja työoloja. Se on hyödyllistä, ja sitä kannattaa tehdä. Se on kuitenkin eri asia kuin osaamisen siirto.
Miksi lähtöhaastattelu ei siirrä osaamista
Syitä on neljä.
- Kysymykset ovat vääriä. Lähtöhaastattelu kysyy työstä ja työpaikasta, ei siitä, miten vaihteiston vikaa ennakoidaan tai miksi yöajo kaatuu kuun vaihteessa.
- Aika on väärä. Haastattelu pidetään viimeisellä viikolla, kun työntekijällä on jo kiire luovuttaa tehtävänsä, ja hänen ajatuksensa ovat uudessa työpaikassa tai eläkepäivissä.
- Kerta on liian vähän. Vuosikymmenten kokemusta ei saa talteen yhdessä tunnissa. Hiljainen tieto tulee esiin vähitellen, kun kysytään konkreettisia tilanteita.
- Vastaanottaja on väärä. HR kuuntelee, mutta ei välttämättä osaa kysyä, mitä seuraaja tarvitsee. Siitä ei myöskään synny tietoa, jonka muut voivat hakea.
Lähtöhaastattelu ja osaamisen siirto: ero
| Lähtöhaastattelu | Osaamisen siirto | |
|---|---|---|
| Kysymys | Miksi lähdet? | Mitä osaat, mitä muut eivät tiedä? |
| Ajankohta | Viimeiset viikot | Kuukausia tai vuosi ennen lähtöä |
| Kesto | Yksi keskustelu | Lyhyitä keskusteluja toistuvasti |
| Kuka kysyy | HR tai esihenkilö | Asiantuntijan alaa tunteva haastattelija tai seuraaja |
| Tulos | Palaute työnantajalle | Haettavaa tietoa seuraajalle ja tiimille |
Molempia tarvitaan. Lähtöhaastattelu auttaa työnantajaa, osaamisen siirto suojaa liiketoimintaa.
Mitä lähtöhaastattelussa kannattaa silti kysyä osaamisesta
Lähtöhaastattelua ei tarvitse jättää kokonaan osaamisen ulkopuolelle. Kolme kysymystä kertoo, onko siirto jäänyt kesken:
- Mitä asioita vain sinä hoidat, ja kenelle ne on jo kerrottu?
- Mikä jäi kirjaamatta, vaikka sen olisi pitänyt kirjata?
- Kenen kannattaisi vielä kysyä sinulta ennen lähtöäsi?
Vastaukset ovat merkki siitä, mihin on vielä kiire. Ne eivät silti korvaa varsinaista siirtoa, koska siihen ei ole enää aikaa.
Entä jos lähtö tulee äkkiä?
Kaikki lähdöt eivät ole ennakoitavissa. Työpaikka vaihtuu parissa kuukaudessa, ja joskus syynä on sairaus. Siksi osaamisen siirto kannattaa aloittaa myös silloin, kun lähtöpäivää ei ole vielä sovittu. Osaamisalueet, joilla on vain yksi osaaja, ovat haavoittuvia riippumatta kalenterista. Jos haastattelut on tehty jo, äkillinenkin lähtö jättää talolle enemmän kuin tyhjän työpöydän.
Näin osaamisen siirto toimii
Osaamisen siirto onnistuu, kun se aloitetaan ajoissa, tehdään lyhyinä toistuvina keskusteluina ja kohdistetaan osaamisalueisiin, joissa tieto on yhden ihmisen varassa. Asiantuntija tarkistaa kirjatut tiedot, ja tieto tehdään haettavaksi. Periaatteet ja menetelmät on kuvattu tarkemmin oppaassa hiljaisen tiedon siirrosta, ja osaamiskartoitus kertoo, mistä aloittaa.
Esimerkki
Kuvitteellinen esimerkki. Kunnossapidon vanhin mekaanikko jää eläkkeelle ensi kesänä. Lähtöhaastattelu pidetään kesäkuussa, ja siinä kysytään kokemuksia työstä ja esihenkilöiden toiminnasta. Hyvä, mutta kukaan ei kysy, miksi kuivatuskoneen laakerit vaihdetaan aina marraskuussa ennen pakkasia, mitä tarkoittaa tietty ääni ja kenelle soitetaan, jos varaosa ei toimitu.
Jos sama mekaanikko olisi vastannut syksystä alkaen kerran viikossa kymmenen minuutin keskusteluun, jossa kysytään tarkkoja asioita yhdestä osa-alueesta kerrallaan, kesään mennessä talossa olisi lukuisia hänen kertomanaan kirjattuja ja hänen hyväksymiään tietokortteja.
Näin Enarra Memo tukee osaamisen siirtoa
Enarra Memo on tehty täydentämään lähtöhaastattelua, ei korvaamaan sitä. HR kysyy, miksi lähdet, ja Enarra Memo tallentaa, mitä osaat. Esihenkilö kirjaa lähtevät asiantuntijat ja lähtöpäivät, ja riskitutka muistuttaa, kenen tieto on vaarassa. Haastattelu on asiantuntijan oma: vastaukset näkee vain hän itse, ei ylläpitäjä eikä esihenkilö, ja muut näkevät vain ne tietokortit, jotka hän on hyväksynyt. Enarra Memo ei arvioi työntekijöitä, se mittaa osaamisen katoamisen riskiä.
Pienelle yritykselle sopii Siirto-paketti: yhden lähtevän henkilön kolmen kuukauden haastattelut ja tietokortit seuraajalle. Sama sopii omistajanvaihdokseen.
Mitä seuraajalle jää, jos mitään ei tehdä
Seuraaja saa ohjeet, kaaviot ja salasanat. Hän ei saa tietoa siitä, mitkä ohjeet pitävät paikkansa, mitkä poikkeukset on tehty tarkoituksella ja mistä vika yleensä alkaa. Ensimmäinen vika ratkeaa kokeilemalla, toinen soittamalla eläkkeelle jääneelle, kolmas ei ratkea ollenkaan. Kustannus ei näy lähtöhaastattelun yhteenvedossa, vaan seisokkeina ja hukkana kuukausien kuluttua. Siksi lähtöhaastattelun lisäksi tarvitaan oma, aikaisin alkava tapa tallentaa osaamista.
Kuka osaamisen siirrosta vastaa
Lähtöhaastattelu kuuluu usein HR:lle, mutta osaamisen siirto kuuluu esihenkilölle. Hän tietää, mitkä asiat pysähtyisivät, ja hän päättää, milloin asiantuntijalle varataan aikaa siirtoon. Hyvä käytäntö on kirjata osaamisen siirto osaksi lähtöprosessia heti, kun eläköityminen tai vaihto on tiedossa. Silloin se ei jää lähtöviikon kiireessä unohduksiin, ja siirto ja lähtöhaastattelu täydentävät toisiaan eivätkä kilpaile samasta ajasta.
Muistilista esihenkilölle
- Tiedätkö, ketkä asiantuntijat lähtevät seuraavan vuoden aikana?
- Tiedätkö, millä osaamisalueilla he ovat ainoa osaaja?
- Onko heille jo sovittu säännöllinen aika tiedon tallentamiseen?
- Pitääkö lähtöhaastattelu HR:n kanssa erillään osaamisen siirrosta?
Jos vastaus on kerran ”en tiedä”, aloita siitä.