Kaksi tapaa kartoittaa osaamista
Osaamiskartoitus-sanalla tarkoitetaan yrityksissä kahta eri asiaa.
- Henkilöiden osaamisen arviointi. Jokaisen taitoja verrataan tehtävän vaatimuksiin, ja tuloksia käytetään koulutussuunnitelmissa ja kehityskeskusteluissa.
- Osaamisalueiden riskikartoitus. Selvitetään, mitä osaamista organisaatio tarvitsee, kuka sitä hallitsee, kuinka haavoittuvaa se on ja mitä on kirjattu.
Tämä opas käsittelee jälkimmäistä. Kysymys ei ole, kuka on paras, vaan mitä tietoa on liian vähäisen joukon varassa. Hyvä osaamiskartta ei pisteytä eikä järjestä työntekijöitä. Se näyttää osaamisalueet ja niiden riskit.
Ero on olennainen, sillä EU:n tekoälyasetus pitää suuren riskin käyttönä tekoälyä, jolla arvioidaan työntekijöiden suoriutumista. Siksi Enarra Memo mittaa osaamisen katoamisen riskiä eikä ihmisten suoriutumista.
Mitä osaamiskartoituksessa selvitetään
Jokaisesta osaamisalueesta tarvitaan viisi tietoa:
- Mitä osaamisalue on. Esimerkiksi ”Kuivatuskoneen kunnossapito” tai ”Vanhan toiminnanohjausjärjestelmän ylläpito”.
- Kuinka kriittinen se on. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osaa: tuotanto seisoo, laatu heikkenee vai riittääkö hidas selvitys?
- Kuinka moni sen hallitsee. Erityisen tärkeää on tunnistaa alueet, joilla osaaja on vain yksi.
- Milloin osaaja arviolta lähtee. Eläköityminen, määräaikaisuus ja suunniteltu vaihto tunnetaan usein ajoissa. Lähtöpäivä muuttaa kiireellisyyttä.
- Kuinka paljon osaamisesta on tallessa. Dokumentit ja aiemmin kerätyt tietokortit vähentävät riskiä.
Näistä saa riskin: se on suurin, kun alue on kriittinen, osaaja on yksi, lähtö on lähellä ja vain vähän on kirjattu.
Esimerkki osaamiskartasta
Kuvitteellinen esimerkki, ei oikean yrityksen tietoja. Teollisuusyrityksen kunnossapidon ja automaation osaamiskartta voisi näyttää tältä:
| Osaamisalue | Kriittisyys | Osaajia | Osaajan arvioitu lähtö | Tallessa | Riski (esimerkki) |
|---|---|---|---|---|---|
| Prosessiautomaation ohjausjärjestelmä | Välttämätön | 1 | Alle 12 kk | Vähän | kriittinen |
| Paperikoneen laakerikunnossapito | Hyvin tärkeä | 2 | Yli 12 kk | Osittain | korkea |
| Toimittajasopimukset | Tärkeä | 3 | Ei tiedossa | Hyvin | kohtalainen |
Taulukko on yleinen malli: siinä on rivi jokaista osaamisaluetta kohden, ei jokaista ihmistä. Enarra Memossa riski lasketaan avainhenkilön lähdölle, ja Tutka listaa lisäksi alueet, joilla on vain yksi osaaja. Lähtöaika kertoo vain, milloin tieto on vaarassa jäädä ilman osaajaa. Riskitaso näkyy sekä sanana että pisteinä, joten se erottuu ilman värinäköäkin.
Kriittisyys kuvaa osaamisaluetta. Riskitaso kuvaa tilannetta: alue, lähtö ja tallennettu osuus yhdessä. Alue voi siis olla kriittinen mutta riskitasoltaan kohtalainen, jos osaamista on tallessa paljon.
Miten karttaa luetaan
Kolme kysymystä riittää alkuun:
- Missä on vain yksi osaaja? Nämä alueet ovat haavoittuvimpia, vaikka lähtöä ei olisi tiedossa. Sairastuminen tai työpaikan vaihto tulee yllätyksenä.
- Missä lähtö on lähellä ja tallessa vähän? Näissä on kiireellisin työ. Kuuden kuukauden päässä oleva lähtö vaatii eri tahdin kuin kolmen vuoden päässä oleva.
- Missä riski on pieni, koska tieto on jo tallessa? Nämä alueet voi jättää toistaiseksi. Näin aikaa jää alueille, joissa sitä tarvitaan.
Näin kartoitus tehdään
- Kerää osaamisalueet esihenkilöiltä. Puolen tunnin haastattelu per esihenkilö riittää alkuun. Kysy: mitkä asiat pysähtyisivät, jos tietty ihminen jäisi pois huomenna?
- Selvitä lähtöpäivät. Käytä vain sovittuja lähtöjä. Arvailu vääristää tuloksen, ja puuttuva tieto kannattaa merkitä puuttuvaksi.
- Arvioi kriittisyys yhdessä. Esihenkilöt ja tuotanto arvioivat, kuinka pahalta puuttuva osaaminen tuntuisi. Kolmiportainen asteikko riittää.
- Tarkista, mitä on jo kirjattu. Merkitse, mistä on ohjeet, tietokortit tai muu dokumentaatio.
- Priorisoi. Aloita alueista, joissa riski on suurin, ja suunnittele haastattelut sen mukaan.
Mitä kartalla tehdään
Osaamiskartta ei ole raportti, jonka paikka on kansiossa. Sen pitää johtaa toimintaan:
- haastatellaan asiantuntijaa hänen osaamisalueestaan ennen lähtöä,
- nimetään seuraaja tai toinen osaaja alueille, joilla osaaja on yksi,
- päivitetään kartta kuukausittain, koska lähtöpäivät ja tallennettu osuus muuttuvat.
Näin Enarra Memo tukee osaamiskartoitusta
Enarra Memon Kartoitus toteuttaa tämän riskikartoituksen. Esihenkilö kirjaa avainhenkilöt, heidän osaamisalueensa, alueiden kriittisyyden (tärkeä, hyvin tärkeä tai välttämätön) ja sovitut lähtöpäivät. Riskitutka laskee avainhenkilön lähdön aiheuttaman osaamisen katoamisen riskin alueiden kriittisyydestä, tallennetusta osuudesta ja lähtöpäivän läheisyydestä. Se näyttää, mistä kannattaa aloittaa, ja listaa osaamisalueet, joilla on vain yksi osaaja. Osaamisalue kytketään alan osaamispakettiin, joka kertoo, mistä osa-alueista alan tieto koostuu, ja kattavuuskartta näyttää, mitkä osa-alueet on jo käsitelty. Osa-alue merkitään käsitellyksi vasta, kun asiantuntija on hyväksynyt siitä tehdyn tietokortin.
Kartoitukseen kuuluu enintään viiden asiantuntijan haastattelut ja niistä tehdyt tietokortit. Enarra Memo ei pisteytä eikä vertaile työntekijöitä. Kaikkien nähtävissä on vain ihmisten ja osaamisalueiden hakemisto, ja tarkemmat riskitiedot näkevät vain ylläpitäjät ja esihenkilöt.
Kuka kartoituksen tekee
Kartoitus kannattaa tehdä yhdessä, ei yhden ihmisen pöydän ääressä. Esihenkilöt tuntevat työn ja tietävät, mikä on kriittistä. HR tuntee eläköitymis- ja lähtötiedot. Asiantuntijat itse tietävät, mitä on kirjattu ja mitä ei. Kun kolme näkökulmaa kootaan yhteen, kartta on luotettavampi kuin mikään niistä erikseen.
Mitä johdolle kerrotaan
Johto tarvitsee tiivistelmän, ei jokaisen alueen tietoja. Hyvä johtopäätös on yksi lause: seuraavan vuoden aikana talosta lähtee niin ja niin monta vuotta kokemusta, ja siitä on tallessa niin ja niin suuri osuus. Lisäksi riittää lista alueista, joilla riski on suurin, ja ehdotus siitä, mitä niille tehdään. Enarra Memon Kartoituksen loppuraportti noudattaa tätä: siinä on vain koko organisaation ja osaamispakettien lukuja, ei työntekijöiden nimiä eikä yksittäisiä rivejä.
Yleisiä sudenkuoppia
- Kartta muuttuu arvioinniksi. Jos osaamiskartasta tulee listaus, jossa ihmisiä verrataan keskenään, työntekijät lakkaavat kertomasta, mitä osaavat. Pidä kartta osaamisalueissa.
- Kartta vanhenee. Päivämäärät ja tallennettu osuus muuttuvat. Kartta, jota ei päivitetä, antaa väärän turvallisuuden tunteen.
- Liian tarkka asteikko. Kolme kriittisyysluokkaa ja kolme riskitasoa riittävät. Hienojakoisempi asteikko lisää työtä mutta ei tarkkuutta.
- Kartoitus jää kartoitukseksi. Ilman haastatteluja ja seuraajan nimeämistä riski vain tiedetään.
Aloita tästä
Kun kartta on valmis, seuraava askel on tiedon siirto: lue hiljaisen tiedon menetelmistä ja siitä, miksi lähtöhaastattelu ei riitä.
Kirjaa tänään kymmenen osaamisaluetta, joilla yksi ihminen kantaa suuren vastuun. Siinä on osaamiskartan ensimmäinen versio.